Aitous puree – henkilöbrändi ei ole rakettitiedettä

11.03.2020

Sade Johanna Virtanen
Sade Johanna Virtanen

– Henkilöbrändi ei aina ole avain menestykseen, mutta se on varma askel sitä kohti, sanoo henkilöbrändeihin perehtynyt markkinointiviestinnän asiantuntija Sade Johanna Virtanen.

Tässä blogissa annetaan vinkkejä erityisesti taiteilijabrändille, mutta yhtä hyvin samat asiat koskevat asiantuntijoita ja muita luovan alan toimijoita.

Virtanen haluaa arkipäiväistää henkilöbrändin käsitettä. Kysymys ei ole rakettitieteestä. Jokainen, joka työssään profiloituu tavalla tai toisella asiantuntijaksi ja haluaa vaikuttaa asioihin, luo itsestään henkilöbrändiä jo tiedostamattaankin. Toinen asia on, mitä brändillään haluaa saavuttaa ja miten sen vaikuttavuutta voi vahvistaa.

– Nykypäivänä henkilöbrändi voi kuulua kenelle tahansa asiantuntijatyötä tekevälle, myös kuvataiteilijalle tai muulle luovan alan toimijalle. Kun työn vetovoima lähtee ihmisestä itsestään ja tarvitaan siihen liittyvää vaikuttamista, silloin tarvitaan henkilöbrändiä. Se vaikuttaa muun muassa myyntiin ja työllistymiseen, Virtanen sanoo.

Miten henkilöbrändiä lähdetään rakentamaan tai vahvistamaan?

– Se lähtee täysin ihmisen omasta persoonasta. Lähtisin ensin miettimään omia vahvuuksia ja erityisosaamista. 

Aitous on tärkeää, koska kukaan ei jaksa ylläpitää mielikuvaa, joka ei kumpua omasta itsestä. Yleisöllä on yllättävän tarkka nenä, aitous tai epäaitous huomataan.

Sekä henkilöbrändin että yritysbrändin luomisessa on yhtäläisiä piirteitä, kuten pitkän matkan tavoitteet. Se vaatii oman aikansa.

Erityisesti henkilöbrändien suosioon vaikuttaa samaistuminen. Mitä enemmän yleisö löytää henkilöstä itseään lähellä olevia asioita ja samaistumiskohteita, sitä enemmän brändiä halutaan seurata ja suosia.

Sosiaalinen media kulkee käsi kädessä henkilöbrändien kanssa

– Ennen sosiaalista mediaa henkilö saattoi luontaisella karismallaan vaikuttaa ihmisiin, joilla oli mahdollisuus nostaa hänet mediaan ja julkisuuteen. Nykypäivänä pelkällä karismalla ei enää pärjää, koska henkilö joutuu nyt tekemään itse monia niistä asioista, joita median ammattilainen ennen teki hänen puolestaan.

Otetaan esimerkki taidemaailmasta. Median kaltaisia henkilöbrändiin vaikuttavia toimijoita ovat olleet mesenaatit, kuraattorit, agentit ja galleristit.

– Näkisin, että näiden rooli on nykypäivänä vähenemässä, koska sosiaalisessa mediassa henkilöbrändiä on vaikea luoda ulkopuolelta, jos henkilö ei itse ole tai halua olla läsnä. Toisaalta sosiaalisen media antaa taiteilijalle mahdollisuuden tuoda itseään ja teoksiaan esille omatoimisesti tai edellä mainittujen tahojen rinnalla.

Sade Johanna Virtanen korostaa vielä, että hyvän ja vahvan brändin perusta on pitkäjännitteisyys ja aika. Tähän liittyy myös yhteistyökumppanien valinta: kenen kanssa kuljet.

– Yrityksille yhteistyökumppanit ovat strateginen valinta, mutta suosittelen, että myös henkilöbrändistään kiinnostuneet paneutuisivat tähän asiaan. Siinä voi välttyä monelta harhapolulta, Virtanen vinkkaa.

Mitä taiteilijan pitää ottaa huomioon, jos alkaa miettiä brändäämistä? Viisi vinkkiä:

1. Kartoita omat vahvuudet ja heikkoudet. Vahvista vahvuuksia ja tuo niitä esille. Mieti, miten heikkoudet voisi muuttaa mahdollisuuksiksi ja jopa vahvuuksiksi. Säröt ja epätäydellisyys tekevät ihmisestä usein kiinnostavan.

2. Tunnista kohderyhmäsi. Kenelle taiteesi on suunnattu? Voidaan ajatella, että taidehan on tehty kaikille. Mutta käytännössä jokaiselle taiteilijalle muodostuu ajan mittaan oma yleisö, joka pitää juuri tämän taiteilijan esitystavasta ja tyylistä.

3. Kun kohdeyleisö on tiedossa, heitä kannattaa puhutella niissä paikoissa ja kanavissa, joissa he ovat valmiiksi läsnä. Kanavissa puhutaan asioista, jotka kiinnostavat molempia osapuolia. Samaa tapahtuu päivittäin kadulla tuttavia tavatessa.

4. Ihmisiä kiinnostaa myös taiteilijan persoona ja teosten tarinat. Mistä ideat syntyvät, miten teoksia tehdään käytännössä? Mitä enemmän henkilö avautuu, sitä mielenkiintoisempi hän on. Tässä kohtaa pitää tietenkin itse vetää rajat, minkä verran omasta itsestään haluaa kertoa.

5. Taidekentän, tai muun oman alan yhteisön, yleiseen keskusteluun osallistuminen on tärkeää. Tämä vahvistaa asiantuntijaroolia. Siihen on olemassa sääntö 4–1–1. Jaat sosiaalisessa mediassa eteenpäin neljä muiden jakamaa sisältöä, yhden omaan liiketoimintaan liittyvän sisällön ja yhden postauksen, joka tuo esiin inhimillisen puolen itsestäsi (Tim Hughes, Tippingpoint Labs and Joe Pullizzi.)

Kuva: Vesa Virtanen
Kuva: Vesa Virtanen

Sade ja Vesa Virtanen ihastuivat Hanna Valtokiven teokseen Lion Gate, joka on nyt heidän kotinsa seinällä.

INFO

Sade Johanna Virtanen on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulun englanninkielisestä koulutusohjelmasta Business Management and Entrepreneurship. Hän on suorittanut SAMKissa myös taloushallinnon tradenomitutkinnon. Virtanen toimii nykyisin Sataedun viestintäsuunnittelijana. Aiemmin hän on työskennellyt yrittäjänä ja toiminnanjohtajana.

Virtasen opinnäytetyö "How to Create a Flourishing Business: a Personal Brand and a Business Model for a Visual Artist" etsi vastauksia siihen, miten tehokkaalla brändiviestinnällä voidaan siivittää kuvataiteilijan tunnettuutta ja luoda kannattavaa yritystoimintaa. Työn esille nostamia asioita voivat soveltaa myös muut luovan alan ammattilaiset ja omasta henkilöbrändistä kiinnostuneet.

Julkaisun pysyvä osoite Theseus-palvelussa on

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027367

Seuraa Sade Johannaa sosiaalisessa mediassa:

Aiheeseen liittyviä lähteitä:

Baumann, S. 2017. Painting What's Your Niche and How to Sell It! Referred 1.11.2018 https://youtu.be/bfYvGL6-vaM

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: A one-page method for reinventing your career. Hoboken, N.J.: Wiley.

Colbert, F. 2003. Entrepreneurship and Leadership in Marketing the Arts. Interna-tional Journal of Arts Management, 6(1), pp. 30-39. Referred 31.3.2019. https://www.proquest.com

Copyright Act. 1961. 404/1961. Referred 1.11.2018.

Eskola, H. 2014. Suomalainen taide kiinnostaa kansalaisia, taidepiirit ylenkatsovat. Kauppalehti 16.9.2014. Referred 16.2.2019. https://www.kauppalehti.fi

Fill, C. 2013. Marketing communications: Brands, experiences and participation. 6th ed. Harlow, England: Pearson.

Gough, J. 2013. Stepping Out And Growing an Art Business | Artist Entrepreneur Jennifer Gough | AQ's Blog & Grill. Referred 1.11.2018. https://youtu.be/NA3P1FYy5Sc

Guillebeau, J. 2014. Building an artist's life. Referred 1.11.2018. https://youtu.be/WKXmw7uZc5U

Foster, T., Oldenburg M. 2017. Branding you: How to market yourself in a competi-tive world. First edition. Lund: Studentlitteratur AB.

Hagenbuch, D. 2017. The three C's of personal branding: Communication, compe-tencies and character, Marketing news, AMA.23.5.2017. Referred 18.2.2018. https://www.ama.org

Jacobs, E. 2016. Personal brands turn up the volume. FT.Com. Referred 28.3.2018. https://www.proquest.com

Kotler, P., Armstrong, G. 2016. Principles of marketing: Global edition. 16th edi-tion. Boston: Pearson.

Kotler, P, Kartajaya, H, & Setiawan, I. 2016. Marketing 4. 0: From Products to Customers to the Human Spirit. John Wiley & Sons, Incorporated, New York. ProQuest Ebook Central. Referred 9.12.2018.

Khedher, M. 2015. Brand for Everyone: Guidelines for Personal Brand Managing. Journal of Global Business Issues, 2015, 9, 1, 19-27. Referred 12.3.2018. https://www.proquest.com/

Mayow, L. 2013. Taiteilijan ja yrittäjän identiteetit on mahdollista yhdistää. Helsingin Sanomat 29.6.2013. Referred 17.2.2019. https://www.hs.fi

Osterwalder, A., Clark, T. and Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation : A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Hoboken, NJ: Wiley. Referred 2.2.2019. https://lillukka.samk.fi

Peters, T. 1997. Brand called You. Fast Company. Referred 18.2.2018. https://www.fastcompany.com/

Rampersad, H. 2010. Step by step to an authentic personal brand. Training & Man-agement Development Methods, 24(2), pp. 401-406. Referred 18.2.2018. https://www.proquest.com/

Rikkinen, A, Malmström, T. 2014. Taiteen markkinatutkimus. Tiivistetty versio. Helsinki. Ornamo. Referred 9.2.2019. https://www.ornamo.fi

Trujillo, J. 2016, How to Sell Art - High End vs Low End Market. Art Tips. Referred 21.10.2018. https://youtu.be/cOYbKLhxwrQ