Kaarina Ranne taideteoksista: mihin katse jää kiinni, sillä on merkitystä

30.11.2019

– Olen kaikin tavoin taiteen ystävä ja harrastaja. Katsomisella on minulle suuri merkitys – se mihin katseeni jää kiinni. Taiteen lajeista kuvataide taitaa elähdyttää minua eniten, Kaarina kertoo.

Kaarinan Porin-kodissa käyneenä tiedän ennestään, että hänellä on seinillään oma taidenäyttely. Jokaisella hankitulla taululla on paljon kerrottavaa.

– Kotini teoskokoelmaan sisältyy tarinoita omasta elämästä: valinnoista ja kokemuksista. Jokaisesta teoksesta voisin kertoa tarinan. Taide ympäröi minua ja tarinat ovat tällä tavalla elämässäni koko ajan läsnä, se on hieno tunne.

Alkukesän ihanuus Villa Ainolassa

Viime kesänä Kaarinan silmä osui ja kiinnittyi Valtokivi-instagramtilillä Kesäyö-nimiseen akvarelliin. Se löysi paikkansa Kaarinan kesäkodissa Villa Ainolassa.

– Kesäyö on valoisa, toivoa antava ja heleä. Kaikki nämä elementit olivat mielestäni tässä teoksessa. Sen värimaailma oli hentoinen, jollainen kesäyökin on parhaimmillaan, kun se on lämmin ja valoisa. Alkukesän yö on ihana linnunlauluineen, kun linnut laulavat ympäri vuorokauden.

Kesäyö (2019)
Kesäyö (2019)


Kaarinan mukaan Kesäyö sopii Villa Ainolan miljööseen ja siihen maisemaan, joka mökistä avautuu. Itse maisema ei tarvitse mitään räikeää katseenvangitsijaa asunnon sisällä.

Taiteen parantava voima

Keskustelemme taiteen parantavasta, voimaannuttavasta ja eheyttävästä merkityksestä.

Kaarinan mielestä taiteella on kaikkia näitä ominaisuuksia, ei kuitenkaan automaattisesti kaikella taiteella.

– Myös muiden kuin ammattitaiteilijoiden on tärkeää päästä itse tekemään väreillä paperille. Vapaamuotoisesti työskennellessä jokainen voi spontaanisti löytää oivalluksia omasta elämästään. Tällä tavoin voi valottaa omaa elämäntarinaansa.

Seuraavaksi Kaarina pääsi valitsemaan suosikkinsa Kesäyön jälkeen syntyneistä vahvemman värisistä teoksista. Hän valitsi Vedan salaisuuksia -sarjasta värikkään punavioletin työn, joka räiskyy.

– Kädessäni oleva työ on vahva ja intohimoinen – aivan toisenlainen kuin herkkä ja hentoinen Kesäyö. Nuo molemmat ulottuvuudet kuuluvat elämän kirjoon ja sen rikkauteen. Vedan salaisuuksia paljastaa elämän voimaa, energisyyttä, jopa raivokkuutta. Tulee myös mieleen assosiaatioita politiikan vastakkainasetteluista, joskus jopa kaoottisilta tuntuvista tilanteista, joihin kuitenkin on etsittävä ratkaisua ja järjestystä.

Seitsemän lihavaa ja laihaa vuotta

Teos johdattelee puheenaiheen elämän seitsemän vuoden sykleihin.

– Nuorin lapsenlapsistani on 7-vuotias ja 7 vuotta on siitä, kun jäin eläkkeelle. Voisiko nyt puhua lihavista tai laihoista vuosista? Ainakin vuodet ovat olleet keskenään täysin erilaiset. Seitsemän viimeistä työvuotta Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa olivat pitkän opettajanuran rikkaimmat ja täyteläisimmät vuodet, Kaarina lataa pilke silmäkulmassa.

– Opettajavuosien jälkeen tulivat uudet haasteteet ­­­kuin puskien takaa. Ryhdyin ehdokkaaksi, tulin valituksi ja ryhdyin politiikoksi. Väkisinkin olen joutunut vertaamaan sitä kokemuksiini opettajana. Opettajan työn merkityksellisyys tulee siitä, että opiskelija kokee oivaltavansa uutta ja pääsee omassa elämässään eteenpäin.

Politiikassa merkityksellisyyttä joutuu pohtimaan eri tavalla. Siinä kun joutuu koko ajan tekemään kompromisseja.

– Merkityksellisyyden kokemuksia ja motivoitumista pitää miettiä yhä uudelleen. Kuitenkin sitä työteliäsyyttä, johon opettajana olin kasvanut, saa politiikassa jatkaa, vaikka helpommallakin voisi päästä.

Kaarina Ranne toimii tällä hetkellä Porin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

– Olen myös Porin vanhusneuvoston puheenjohtaja. Vanhusneuvostossa kokoontuvat eläkejärjestöjen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten vanhustyön asiantuntijat. Se on rikasta työtä, jossa pääsee suunnittelemaan esimerkiksi luentoja ja tapahtumia, jotka edesauttavat vanhusväestön asemaa Porissa.

Mitä kuuluu ja mitä taide sinulle merkitsee? -blogisarjan aloitti kasvatustieteiden tohtori, yliopettaja (emerita), poliitikko Kaarina Ranne Porista.

Teksti ja kuvat: Hanna Syrilla Valtokivi