Linnut, ne palaavat – miten abstraktit taideteokseni syntyivät?

Olen aina ollut kiinnostunut mystiikasta, mytologioista ja uskonnoista. Ne olivat taiteeni inspiraation lähde myös Poriginal-gallerian näyttelyssä tammikuussa 2020. Minulle taide tarkoittaa näkymättömän esiintuomista, tuntemattomaan heittäytymistä, kokeilemista sekä uuden löytämistä. Avaan nyt muutamien teosten taustoja ja tekniikoita.

Suurin osa näyttelyssä esillä olleista teoksista on syntynyt vuodenvaihteessa 2019–2020. Näyttelyä suunnitellessani ajattelin, että työskentelen mahdollisimman niukalla väripaletilla ja panostan mustaan ja valkoiseen. Mutta niin vain kävi, että "linnut, ne palasivat" eli värit ottivat lopulta selkävoiton minusta, niin kuin niin monta kertaa aiemminkin. 

Musta ja valkoinen muuntuu moneksi 

Ihastuin mustavalkoiseen työskentelyyn. Musta ja valkoinen yhdessä eivät ole koskaan pelkästään mustaa ja valkoista, vaan ne pyrkivät sulautumaan harmaan eri sävyihin ja musta muuntuu helposti myös sinisen vivahteisiin. (Hanna Valtokivi: Point of no Return II (2019), koko 50 x 70 cm. Akryyliväri kankaalle.)

Mustavalkoiset työt saivat hyvää palautetta näyttelyvierailta, mikä kannustaa jatkamaan myös tätä sarjaa. Käytin uusissa näyttelytöissä paljon pouring-tekniikkaa, niin myös teoksissa Point of no return II. Pouring tarkoittaa maalin valuttamista pinnalle.

Abstraktin taiteeni merkittävä elementti on sattumanvaraisuus eli lupa antaa teoksen luoda itse itsensä. Toki itse vaikutan asiaan sillä, mitä värejä käytän, mitä tekniikkaa ja työvälineitä käytän ja millä intensiteetillä niitä käytän. Lopputulokseen vaikuttavat myös tunnelma, intuitio ja "tunteen kenttä", joka on juuri sillä hetkellä vallalla. Eikä ulkoinen todellisuuskaan ole ihan mitätön. Kesällä tehdyt teokset ovat aina valoisampia kuin loppuvuoden pimeimpään, ja tänä vuonna myös sateisimpaan, aikaan tehdyt.

Point of no Return II -teoksessa pohjavärinä on musta, joka yhdessä veden ja rätin kanssa on levitetty kankaalle tuloksena ohut harmaa kerros. Sen jälkeen päälle on kaadettu vuorotellen mustaa ja valkoista väriä, joihin on sekoitettu hieman vettä ja pouring-mediumia. Teosta kallistelemalla väri kulkeutuu sattumanvaraisesti, mutta kontrolloidusti työn pinnalla.

Tämän jälkeen alkoi varsinainen työstäminen: värin poistaminen ja lisääminen sekä työvälineiden käyttö. Työvälineinä ovat olleet ainakin palettiveitsi, lasta, haarukka ja rätti. Lastana voin käyttää remonttireiskan työvälineiden lisäksi esimerkiksi pahvinpalaa, mikä lienee tässä työssä ollut käytössä. Kun työskentely on intensiivisimmillään, jälkikäteen ei edes muista, mitä kaikkea on tehnyt.

Abstraktista taiteesta jokainen katsoja löytää kuvia ja hahmoja oman kokemuksensa mukaan. Tässä työssä minulle on merkittävin hahmo, joka etenee mustan "kuusen" takaa vasemmalta oikealle, eteenpäin. Hän ei katsele taakseen. 

Värikäs teospari monotypian keinoin

Twinkling Mandala ja Birds ovat sisaruspari, vaikka sitä ei ensinäkemällä välttämättä arvaa. Niiden pohjatyö on eräänlainen monotypia, missä yhden teoksen pintaan tehdyllä kuvalla (väripinnalla) painetaan kuvio toiselle pohjalle.

Näitä teoksia yhdistävät värit: ultramariinin sininen ja vermilion punainen sekä valmiit sekoitevärit oranssi, turkoosi ja kulta. Värit on aluksi levitetty toiseen pohjista ja toinen pohja painettu sen päälle. Kun pohjat irrottaa toisistaan, väri on levinnyt molempiin pohjakankaisiin. Värin leviämistä edistää tietysti pohjien pyörittely toisiaan vasten, mutta siinä on riski, että värit sekoittuvat liikaa ja lopputulos on harmaata tai ruskeaa.

Näistä teoksista Mandalaa on työstetty eteenpäin niukemmin ja Lintuja enemmän. Lintuihin on lisäksi lisätty valkoista väriä. Työskentelyvälineenä on ollut palettiveitsi.

Dharman polku on ikuinen ympyrä

Dharma on itämaisten uskontojen käsite luonnonlaista tai oikeudenmukaisesta tiestä tai opista kohti valaistumista. Minulle dharma merkitsee oivallusta elämäntehtävästä ja pyrkimyksestä suuntautua niin, että pystyy antamaan asioiden tapahtua niin kuin niiden kuuluu tapahtua (Let things happen). 

(Hanna Valtokivi: Dharma (2020), koko 40 x 40 cm. Akryyliväri maalauslevylle.)

Kaikista geometrisista kuvioista ympyrä on aina vedonnut minuun eniten. Ehkä sen takia, että pienenä lapsena ensimmäiset havahduttavat muodot olivat pyöreitä: aurinko ja kuu. Pyöreä muoto liittyy kiinteästi myös olemisen ikuiseen kiertokulkuun ja muutokseen.

Dharma on hyvin yksinkertainen asia, mutta sen oivaltaminen on vaikeaa. Teos Dharma on myös yksinkertainen. Koen vihertävän turkoosin hyvin meditatiivisena ja rauhoittavana. Pyöreä muoto teokseen on tehty hammastetulla lastalla.  Kaikesta huolimatta tasapainoinen polku katkeaa tämän tästä ja kulkija astuu vaatimusten, velvoitteiden ja harhojen ryteikköön. Dharma näyttäytyy vain puolinaisena. Kultahiput teoksen keskiosassa kuvaavat mielessäni intuition oivallusta ja ohjaavaa voimaa kaiken ilmentymisen keskellä.

Mikä teos sinua kiinnostaa?

Haluaisitko tietää lisää joidenkin teosteni tekniikasta tai tarinasta? Kommentoi alla olevaan keskustelukenttään tai yhteyttä!

Esitellyt teokset ovat olleet esillä Porin taidemuseon Poriginal-gallerian "Jury 2020"-näyttelyssä 11.–28.1.2020. Oman näyttelykokonaisuuteni teemana oli "the point of no return", maaginen hetki, jolloin menneeseen palaaminen ja taakse katsominen on mahdotonta.

Satakunnan Kansa 10.1.2020: Poriginalissa törmää kolme erilaista tapaa katsoa maailmaa

Näyttelyarvio Satakunnan Kansassa 22.1.2020

Poriginal-gallerian näyttelytiedote


Teksti ja kuvat: kuvataiteilija Hanna Valtokivi